Kazakstanin viisumit passissa ja passit takataskusa aloimme polkea kohti 115 kilometrin päässä sijaitsevaa Kazakstanin rajaa. Ajattelimme sotkea sinne yhdessä päivässä, koska aikaa Venäjän viisumeissamme ei ollut kuin 48 tuntia ja kuulemma rangaistukset ovat kovat niille, jotka ei pysy aikatauluissa. Tuuli oli jälleen meidän puolella ja turhasta tavarasta keventyneet pyörämme rullasi loistavasti kohti maailman suurinta sisämaavaltiota. Tuhlasimme vielä viimeiset ruplamme ostamalla tikkareita viimeisestä Venäjän kylästä ja ihmettelimme, kun tienlaidassa myytiin söpöjä kananpoikia kuin perunoita. Myyjä sen sijaan ihmetteli, että eikö pojilla ole ollut erikoisempi matka kun tällainen kiinnostaa. Halusimme ottaa kuviakin. Vielä viimeiset kilometrit Venäjän puolella fiilistelimme huudattamalla Nokian kajaria Antin tarakalla. Raja alkoi jo näkyä ja oli aika sanoa hyvästit Venäjälle. Vai oliko sittenkään? Ensimmäinen rajavahti, joka ei tiennyt mitä tehdä kanssamme vaihtui isomman hatun omistavaan herraan, joka tuli meille ilmoittamaan, että tästä raja-asemalta ei pääse läpi kuin Kazkastanilaiset ja Venäläiset. Koitimme jotain vielä änkyttää meidän Venäjän viisumin voimassaoloajasta, mutta vastaukseksi tuli kehotus kääntyä ympäri. Hetken siinä ihmettelimme, että mitäs ihmettä, kunnes eteemme ajoi hiekkaa kuljettava Kazakstanilainen rekka. Rauhallinen kuljettaja suostui ottamaan meidät kyytiin ja pikaisen tavaroiden lavalle nostamisen jälkeen oli suuntana jo tutuksi tullut Omsk. Yöllinen ajo päättyi siis Omskiin, jossa kiitimme rekkakuskia suomalaisella viinapullolla ja aloimme etsiä jotain syötävää. Nopeiden huoltsikka sämpylöiden jälkeen olimme niin uupuneita päivästä, että oli aika mennä ensimmäiseen löytämäämme puskaan nukkumaan.
Ootte hienoja jätkiä, joitten päitä ei palele…diggaan!
Aikamoista kilpa-ajoa ja mutapellossa könyämistä, siitä kovat fillarijätkät on tehty. Hieno on seurata eksoottista retkeänne täältä Suomen kesästä käsin. Kerrankin täälläkin kelit hellii, vuoropäivin fillarilenkki ja golfia etc.
Itsekin lähdössä taas syyskuussa reissuun kohti Turkkia tällä kertaa. Terveisin Fillarantti ja hyvää matkaa!
Paraus postaus tahan mennessa. Hymyssa suin sai lueskella. :)